Cozifyn Blogilla on uusi osoite

Löydät jatkossa uusimmat Cozify Blogin kirjoitukset osoitteesta: https://www.cozify.fi/blogs/articles?view=blog

Älyrakennuksen ja älykodin kolme trendiä - “uusi normaali”, jossa kaikki hyötyvät

Tämän kertaisen blogin on kirjoittanut Cozifyn toimitusjohtaja Kimmo Ruotoistenmäki.

Älyrakennuksesta ja älykodista on kehittymässä huimaa vauhtia ”uusi normaali”. Tästä kehityksestä hyötyvät pidemmällä tähtäimellä kaikki osapuolet – asukkaat, omistajat, rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaiset sekä tietenkin myös ympäristö. Kehityksen taustalla on kolme trendiä, joita avaan alla tarkemmin.

Trendi 1 - Älykoti liikuttaa jo kuluttajamassoja  

Enää ei tarvitse olla bittinikkari tai rikas omakotitalon omistaja kalliine teknologioineen, jotta saa älyä kotiin. Tarkoitan älyllä tässä teknologisten ratkaisujen tuomista kiinteistöön, millä parannetaan asumisen ihmislähtöisyyttä ja ympäristöystävällisyyttä.    

Yhä isompi osa kuluttajista on kiinnostunut älykodin mahdollisuuksista parantaa asumisen mukavuutta, turvallisuutta sekä energiatehokkuutta. Kokemukseni perusteella uskallan väittää, että vajaa 30% kuluttajista osaa vaatia kotiinsa älyratkaisuja rakennuttajalta, tai kiinteistönomistajalta. Tässä yhtälössä haasteena on vain se, että vaikka rakennusalan ammattilaisilla on jo kiinnostusta älykkäiden kiinteistöjen rakentamiseen, useimmilta puuttuu vielä syvällisempi ymmärrys niiden hyödyistä. Myöskään tieto mitä heidän pitäisi tehdä ja kuka voisi heitä auttaa oikeanlaisten tietoturvallisten ratkaisujen saamisessa on vähäistä. Myönnän, että tässä on myös itselläni peiliin katsomisen paikka.  

Hienoa kuluttajien kiinnostuksen lisääntymisessä on se, että älykotiratkaisujen tarjonta on lisääntynyt. Älykotiasennukset eivät ole enää yksittäisiä pilotointeja vaan eri toimijat vakioivat omia toimituskonseptejaan. Esimerkkinä tästä on se, että rakentaja voi vakioida älykkäät ratkaisut osaksi LVIS-suunnitelmiaan. Vakioitu toimitus tukee rakentajia ja isännöitsijöitä asukkaiden ja rakennusalan lainsäädännön vaatimusten lisääntyessä. Kiinteistönomistaja hyötyy vakioinnista kustannustehokkuutena rakennus- ja remontointiprojekteissa sekä myöhemmin elinkaarivaiheessa talon korkeampana arvona. Tästä päästäänkin seuraavaan trendiin, joka liittyy rakennusalan kannustimiin ja regulaatioihin.   

Trendi 2 - Lainsäädökset vaativat lisää älyä ja ilmastoystävällisyyttä  

Suomen valtio ja Euroopan unioni ovat lisänneet kannustimia ja regulaatioita rakennusten ja asumisen ilmastoystävällisyyteen liittyen. Rakentaminen ja kiinteistö tuottavat laskentatavasta riippuen lähes 40% kaikesta hiilidioksidipäästöistä maailmassa (Rakennusteollisuus RT ry). Regulaatioiden ja kannustimien tavoitteena on tukea matkaamme kohti hiilineutraaliutta. Vaikutuksen voi nähdä jo kiinteistönomistajien ja –rahoittajien lisääntyneestä kiinnostuksesta energiatehokasta rakentamista kohtaan.

Esimerkkinä regulaatiosta on vedenkulutuksen huoneistokohtaiseen laskutukseen liittyvä laki, jonka taustalla on Euroopan unionin energiatehokkuusdirektiivi. Vedenkulutukseen liittyvä laki koskee uudisrakennuksia ja putkiremontoitavia moniasuntoisia rakennuksia, joissa on oltava mahdollisuus huoneistokohtaiseen vedenkulutusmittareiden etäluettavuuteen. Laki vaatii myös, että taloyhtiöiden vesilasku perustuu jatkossa asuntokohtaiseen kulutuksen mittaamiseen ja lasku muodostuu käytetyn veden, sekä sen lämmittämiseen käytetyn energian määrästä. Toinen esimerkki uudesta regulaatiosta liittyy energiayhteisöihin, joista jo kirjoitinkin edellisessä blogissa.    

Vedenkulutuksen seuraaminen etänä.

Koen edellämainitun tyyppiset regulaatiot erittäin hyviksi asioiksi älyrakentamisen ja -kodin kehityksen kannalta. Ne toimivat liimana teknologian, ihmisen ja ympäristöystävällisyyden välillä ja ennen kaikkea tekevät älyrakentamisesta ja -kodista ”uuden normaalin”.  

Mutta - rakentajat ja kiinteistönomistaja voivat regulaatioihin vastata vain, jos heillä on älyrakentamisen ja -kodin teknologiaa hallussa. Suurimmalla osalla ei teknologiaa vielä ole. Lisähaasteen tuo se, että älykästä teknologiaa asennetaan tuotekohtaisissa siiloissa ja talotekniset järjestelmät voivat olla hyvinkin päällekkäisiä keskenään. Yhdessä voi esimerkiksi olla useita eri lämpötilansäätimiä; yksi lattialämmitykselle, toinen ilmakiertoiselle viilennykselle jne. Tällöin teknologia nousee itseään vastaan aiheuttaen päänvaivaa lopulta kaikille osapuolille. Tästä pääsenkin kolmanteen trendiin, joka liittyy tietoturvaan.   

Trendi 3 - Teknologian, älyn ja tietoturvan liitto on oltava kunnossa  

Älykodissa järjestelmät ovat yhteydessä toisiinsa internetin välityksellä. Tämä on valtava mahdollisuus, mutta samalla iso vaara, jos teknologia ja äly eivät ole ajan tasalla. Perinteisen talotekniikan on tyypillisesti ajateltu olevan “turvassa” internetin vaaroilta tai vihamielisiltä hakkereilta, ilman erikseen mietittyä suojautumista. Syy: järjestelmät ovat olleet paikallisia ilman yhteyttä rakennuksen ulkopuolelle.   

Nykyään tilanne on toinen - vanhoja ja uusia järjestelmiä liitetään enenevissä määrin nettiin etämonitorointia ja -hallintaa varten. Mikäli tietoturvaa ei huomioida niin tuotesuunnittelussa kuin suunnittelu- ja asennusvaiheessa, eritoten perinteiset ratkaisut ovat erityisen alttiita internetin vaaroille. Huomaan, että kiinteistötekniikka alana ei välttämättä näitä vaaroja tunnista, tai osaa niiltä suojautua.  

Kuluttaja tai edes rakentaja ei tietenkään voi kaikista tietoturvan teknisistä yksityiskohdista edes tietää, eikä hänen tarvitsekaan sitä syvällisesti ymmärtää. Yhtenä hyvänä esimerkkinä edistyksestä on Traficomin tietoturvamerkki, joka on perustettu tätä tarvetta varten. Merkki takaa asiakkaalle, että tuotteen tietoturvaa on aidosti mietitty. Mieluusti näkisin, että Tietoturvamerkki ja vastaavat konseptit auttaisivat sekä rakentajia, että kuluttajia valitsemaan aidosti luotettavia tietoturvallisia ratkaisuja.  

Tulemme pureutumaan yllä oleviin trendeihin vielä syvällisemmin tulevissa blogeissamme. Uskon, että näillä teemoilla on todella merkitystä kohti älyrakennuksen ja -kodin ”uutta normaalia”. 

Kimmo Ruotoistenmäki
Cozify, toimitusjohtaja

Tulevaisuuden älykäs sähköverkko nojaa energiayhteisöihin

Tämän kertaisen blogin on kirjoittanut Cozifyn toimitusjohtaja Kimmo Ruotoistenmäki.

Energiayhteisöt ovat alan kuuma peruna. Jos itse termi tai se, miksi aiheesta puhutaan juuri nyt, ei ole sinulle vielä tuttu, niin kerron ilmiöstä ensin hieman yleisemmin.

Suurissa liikekiinteistöissä ja toisaalta omakotitaloissa on jo pitkään voinut tuottaa omaa sähköä esimerkiksi aurinkopaneeleilla ja tarvittaessa myydä ylimääräinen sähkö energiayhtiölle. Taloyhtiöissä taas itse tuotettuun aurinkosähköön siirtymistä on hidastanut lainsäädäntö, joka on hankaloittanut tuotetun sähkön hyödyntämistä muutoin kuin yleisissä tiloissa.  Aurinkopaneeleilla ei siis ole voinut pienentää taloyhtiön asukkaiden sähkölaskua, vaan itse tuotettua sähköä on voinut hyödyntää ainoastaan yhteisissä tiloissa, kuten käytävillä ja yhteissaunoissa. 

Kyse on ollut kannattavuudesta. Aurinkovoimalat eivät ole olleet kiinnostavia investointeja taloyhtiöille, sillä sähköveron ja sähkönsiirtomaksun jälkeen itse tuotettu sähkö tulisi kalliimmaksi kuin ns. tavallinen sähkö. 

Energiayhteisö – oma taloyhtiö voi tuottaa itse energiaansa 

Nyt asiat ovat toisin. Vuoden 2021 alusta voimaan astunut uusi lainsäädäntö mahdollistaa kerros- ja rivitaloasukkaille sähköntuotannon ja -kulutuksen netotuksen sekä ylijäämätuotannon hyötyjen jakamisen asukkaille. Tämän takaa energiayhteisö. 

Energiayhteisö on jakamistalouden muoto, jossa taloyhtiön osakkaat jakavat aurinkopaneeleilla tuotetun sähkön hyötyjä keskenänsä. Osakkaat siis perustavat paikallisen energiayhteisön, jonka sisällä taloyhtiön tuottama sähkö voidaan jakaa yhteisön jäsenille laskennallisesti ilman viranomais- ja verkkokustannuksia. 

Lopputulos? Edullisempaa energiaa.

Ja isossa kuvassa paljon muutakin. 

Älykäs energiaverkko – virtuaalivoimalaitokset vastaavat kysyntäjouston tarpeisiin 

Näen energiayhteisössä paljon potentiaalia, sillä uusiutuvan energiantuotannon tarve on tällä hetkellä suuri. Kun siirrymme pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä, sähkönkäyttö kasvaa. Tai pikemminkin uuden teknologian yleistyminen sähköistää arkea. Sähköautot yleistyvät, samoin kiinteistöjen aurinkovoimalat. 

Tämä muutos ajaa meitä kohti älykkäämpää energiankulutusta, jossa energiayhteisöillä on suuri rooli koko sähköjärjestelmän näkökulmasta. Kun energiayhteisöt tulevaisuudessa kasvavat, ne voivat muuttua virtuaalivoimalaitokseksi, joilla on kapasiteettiä tuottaa, myydä, ostaa – ja jopa säilöä energiaa tuottopiikin aikana. Huomattavaa on myös, että virtuaalivoimalaitos ei keskity ainoastaan sähköverkon ratkaisuihin. Parhaimmillaan ratkaisu hallinnoi ja optimoi useiden energiamuotojen, kuten verkkosähkön, aurinkovoiman sekä kauko- tai maalämmön yhteiskäyttöä. 

Virtuaalivoimalaitos tasapainottaa energian kokonaistuotantotarvetta ja verkon kuormaa käyttämällä hetkittäin vähemmän verkosta saatavaa energiaa. Esimerkkinä pakkaspäivänä energiatarpeen ollessa kovimmillaan, kiinteistö käyttää kalliin verkkosähkön sijasta lämmitykseen lämpökaivoon varastoitua energiaa ja parhaimmillaan saa siitä myös korvauksen verkon haltijalta.  

Paikallisen kysyntäjouston (demand-response) rakentaminen energiayhteisön sisällä on meillä Cozifylla hyvin tarkassa fokuksessa. Haluamme olla mukana rakentamassa älykästä energiaverkkoa, jossa tehokkailla teknologiaratkaisuilla voidaan ohjata kotitalouksien energiankulutusta arjen mukavuudesta tinkimättä. Samalla ylläpidetään koko energiajärjestelmän tasapainoa. Tässä ollaan tärkeän ilmastotyön äärellä. 

Energiaa syksyyn!

Kimmo Ruotoistenmäki
Cozify, toimitusjohtaja

PS. Mikäli olet kiinnostunut energiayhteisöistä tai rakentamassa kohdetta, jossa kysyntäjousto ja järkevä energiantuotanto tulevat olemaan ytimessä, niin soittele minulle 040 352 8898 tai lähetä sähköpostia pro@cozify.fi  ja jutellaan lisää.